Suomen kädentaidot Tampereella 13.-15.11.2015

Käsitöiden ystävät ympäri Suomen kävivät Tampereella haalimassa ideoita ja tarvikkeita tuleviin projekteihinsa ja vähän pukinkonttiinkin. Kuten kaikki käsitöihin hurahtaneet tietävät, tavaraa ei koskaan tunnu olevan liikaa! Nämä Suomen suurimmat käsityömessut saavat kansalaisopistoväenkin tulemaan bussilasteittain paikalle. Messuilla oli myös näyttely seinävaatteista, joita oli lähetetty Kodin kuvalehden julistamaan kilpailuun.

Seinävaatekilpailuun tuli erilaisilla tekniikoilla toteutettuja töitä. Nukitusta ja pujotuksia oli monessa työssä. Suurin osa oli toteutettu kangaspuissa kutoen.
 



Voittajatöissä oli mukana myös täkänätekniikalla kudottuja seinätekstiilejä. Wellamo-opiston kankaankudonnan teema edellisenä työvuonna oli tämä täkänä.

 



 

Tämä yksinkertainen kudontamalli on toteutettu täkänätekniikalla.

 

 

 

Tämän kuvan alimmaiset työt seinällä on kutonut Mirja Nastolasta.

 

 



Mirjan työt on kudottu villalangasta. Valkoiset rungot ovat tuohta ja puiden lehdet ovat ryijynukkaa ja pitkiä pistoja.

Mielenkiintoinen luentosarja alkaa:

UUDEN AJAN KÄSITYÖ

Etäluennot to 29.10.-12.11. klo 16.45–18.15 videon välityksellä Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen (Kirkkokatu 16)

29.10. DIY ja maker-kulttuuri

Luentosarjan avaus

klo 16.45–17.30 DIY-käsityöliike, Miia Collanus, käsityön yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

klo 17.30–18.15 Maker-kulttuuri, Laura Uusitalo, puheenjohtaja, Wärk ry

Vapaa sisäänpääsy!

Tervetuloa!

Kankaankudontaa Maltalla

Olin Wellamo-opisto  Erasmus+ -aikuisopettajien opintorahoituksella opiskelemassa englantia Maltalla kesäkuun alussa..

Ensimmäisen viikon perjantaina kielikoulun eteen kadulle ilmestyi kangaspuut ja mieshenkilö kutoi villashaalia. Menin välitunnilla haastattelemaan herraa. Kävi ilmi, että Maltalla oli ollut projekti juuri samalla EU -hankerahalla kuin meidän muutaman vuoden takainen kirjahanke "Aarteita museoiden kätköistä".

Maltan projektissa kehitettiin maaseudun elinkeinoja ja pientuottajien verkostoja. Yksi toimija oli Antoine Vella, joka elvytti kankaankudontaa. Hänen kertomansa mukaan koko Maltalla on enää muutama henkilö, jotka osaavat kutoa kangaspuilla.

Tulin hyvin onnelliseksi siitä, että meillä Suomessa kankaankudonta on niin korkealla tasolla ja vielä ainakin toistaiseksi yleinen harrastus. Antoinelle olisi varmasti huikea juttu päästä tutustumaan Suomeen kansalaisopistojen kudotapaikkoihin.



Antoine esittensä kansikuvassa.



 



Kangaspuiden yläosassa oli kehikko, johon oli viritetty kangas suojaamaan auringon paahteelta. Se olisi kätevä ulkona kudottaessa Suomen kesässäkin, suojaamaan lähinnä sateelta!

 

JÄMÄLANGOISTA TEHTYÄ

 

Tässä on käytetty täkänälointa ja aikaisemmista töistä jääneitä pellavalankoja. Työ on tehty saori-tekniikalla.

 Tämäkin kassi on tehty täkänäloimeen ja kuteena erilaisia villalankoja.






Käsipyyhkeitä tehty puuvillaloimeen. Kuteena käytetty kaikkia jämäpuolia pellavasta. Näihin tuli jotenkin semmoinen retrotunnelma.

TANHU -MATTO

Matto on Lankavan Tanhu-matto. Kuteena on käytetty kahta eri paksuista ontelokudetta.

Sidoksena on 6-vartinen ruusukas.

Ruusukkaassa on runsaasti kuviointimahdollisuuksia.

Sängynpäädyn voi tehdä.

Nastolassa rakennettu Sängynpäädyn runko on kuusilaudasta, jonka päät on sahattu jiiriin. Rakenteessa on käytetty kulmarautoja kulmien vahvistukseen, etuseinään on liimattu verhoilua varten kovapahvi. Verhoilun alla on ohut harso. Taustan verhoiluun voi käyttää kierrätyskangasta

Sängynpääty on seinän ja sägyn välissä tukijalkojen varassa.

                                Kangas on kudottu poppanaloimeen ja sidoksena on vanha matoissa käytetty Taalainsidos

Kudonnassa on kuviokuteena Lilli-ontelokude ja pohjapalttinassa käytetty kahta erivaristä paperinarua.

Luovuutta poppanaloimeen

Poppanaloimi, 6 -säikeinen kalalanka ja 4 lankaa sentille, on verraton luovuuden lähde. Siihen on kudottu pieniä mattoja, risutöitä, valoryijyjä, kasseja, turkiskangasta, sängynpääty ja kahteen kertaan kudottuja keinutuolinmattoja. Loimi on myös sopiva kolmiuloitteisiin tuotteisiin. Liinaloimen leveys on sopiva esim. lehtikoriin.

Istuinpalleissa on täytteenä kevyttä styroxia ja päällimmäisenä pehmeää vaahtomuovia.

Sidoksena on ruusukas ja kuteena halkaistu trikookude.

Poppanaloimeen kasvaa ikiruoho.

Vuoden teemana täkänä

Wellamo-opistossa aloitettiin vuosittain vaihtuvat kankaankudonnan teemat. Tälle työvuodelle valittiin täkänän kutominen. Se oli suosiossa 1960 -luvulla, mutta nyt tekniikka on lähes tuntematon harrastajien keskuudessa. Loimet eivät aluksi innostaneet kutojia, mutta jo nyt on joissakin kutomoissa päätetty laittaa ensi syksynä uusi täkänäloimi. Mukavaa on se, että vanhat täkänämallit eivät ole rajoittaneet luovaa kokeilua, kun kysymyksessä on ollut nimenomaan pieni harjoitustyö. Loimi on ollut vaihtelevasti villaa, pellavaa, sekoitelankaa tai kalalankaa. Parissa kudontaryhmässä on tehty myös hienoja perinteisiä täkänätauluja villaloimeen.

Täkänän kudonnassa on monta poimintavaihetta. Kuvion muodostumisen seuraaminen koukuttaa jatkamaan kerros kerrokselta.

Täkänä voi olla myös laukku. Hihna on kudottua pirtanauhaa.

Poimittu täkänä on tyynyn reunapaloihin ommeltu keskikaistale. Täkänäloimeen voi kutoa myös kaksi erillistä, päällekkäin olevaa kangasta, joista voi leikata muut tyynyn osat.

Tämän nähdessään on hymy herkässä ja aromit kutkuttavat kutsuvasti.

Villalangasta saa monenlaista

Ryijy on tehty poppanaloimeen kangaspuissa kutoen.  Pohja on palttinaa ja se on nukitettu käsitöista jääneillä villalankojen keränlopuilla sekä shaalien lomilankoina käytetyillä tutkaimilla. Lisäksi on käytetty pellavalankaa.

Shaalit on kudottu Esiton karstalankaloimeen. Oranssissa shaalissa kuteena on käytetty Norjalaista Janne lankaa ja sinisessä shaalissa perulaista Lima lankaa, jossa on 65% villaa ja 35 % Alpakkaa.
 Loimen kärkitoimikkaasta on mahdollista tehdä useampia kuviomalleja.

Sillaverhot

Silla oli pula-aikojen kudontamateriaali. Anna Henrikssonin kankaankudonnan oppikirjassa vuodelta 1935 mainitaan, että selluloosa- eli tekosilkki on tuote, joka vuosien kuluessa on tullut varsin kysytyksi tuotteeksi. Kuusipuista valmistetaan valkaistua sulfiittiselluloosaa, jota käytetään tekosilkin raaka-aineena. Kaukaan tehdas Lauritsalassa oli n. vuonna 1930 perustanut pienen silkkitehtaan, jossa kokeiltiin tekosilkin valmistusta oman maan raaka-aineista.

Silla on nykytermein viskoosia. Sitä käytettiin varsinkin pöytäliinojen materiaalina 1940 ja 1950 -luvuilla, koska puuvillasta ja pellavasta oli pulaa. Sillan tuntee silkkimäisestä tunnusta ja voimakkaasta kiillosta. Sillaa värjättiin myös kotikonstein, joten liinan langat saattoivat olla kasviväreistä tuttuja ruskeita, keltaisia tai vihreitä.

Kutomot saavat silloin tällöin lankalahjoituksia entisiltä kutojilta tai perikunnilta. Nastolaan on tullut jo vuosia sitten suuri laatikollinen valkoisia sillapuolia. Niitä on joskus kokeitu neuloa neulekoneella, mutta joustamattoman ja liukkaan langan pudonnut silmukka hujahtaa hetkessä aloitusreunaan asti, joten se jäi kokeiluasteelle. Nyt kutomossa on puuvillainen kappaloimi, johon on kudottu jo kaksi sillaverhoa.

Verhossa on puuvillaloimi tex 36 x 2 ja sillakude. Kankaassa on kaunis kiilto ja ryhdikäs tuntu.

Pohja on palttinaa ja kuvioraidat kanavaa.

Helmipoimintaa

Palttinapohja ja kuviokude ovat samassa viriössä.

Tämä raikas matto on kudottu Nastolan kudontaryhmässä. Helmipoiminta voi peittää koko pinnan, kuten tässä blogissa on aikaisemmin esitelty, tai helmet voivat muodostaa kuvioita palttinapohjalle. Kuviot voi poimia palttinaviriön kuteesta tai erillisestä kuviokuteesta, kuten tässä on tehty. Poimittava kuviokude on tavallisesti omassa viriössään ja poimintakerrosten välissä on palttinakerroksia.

Eija-Leenan salmiakkikuviot kahdella trikookuteella.

Jouluisia kudontatöitä

Loppusyksystä alkaa kutomoissa punaisten lankojen kausi.

Punaisessa trikoomatossa on monta punaista sävyä. Ostaessa ei aina huomaa pieniä sävyeroja, mutta kudottuna ne erottuvat selvästi. Tässä ne tuovat vain elävyyttä malliin.

Perinteiset poppanat ovat aina suosittuja.

Punapoiminta on klassikko.

Kudontaryhmät saavat joskus lahjoituksena lankoja, joille on vaikea keksiä käyttöä. Näiden joulupussukoiden loimi on koneneulontaan tarkoitettua sekoitelankaa. Pussukassa voi antaa ensin lahjan, ja sen jälkeen sillä on vielä paljon muuta käyttöä.

 Kudetta tarvitaan myös vähän, joten näissä voi hyödyntää kaikki jämälangat.